Yhdistyksen säännöt

1 § Yhdistyksen nimi ja kotipaikka 
Yhdistyksen nimi on Ystävyysseurojen liitto ry, ruotsiksi Vänskapsföreningarnas samfund rf ja kotipaikka Helsinki. (Epävirallisissa yhteyksissä voidaan käyttää englanninkielistä nimeä Union of Friendship Associations in Finland.)

2 § Yhdistyksen tarkoitus 
Yhdistyksen tarkoitus on Suomessa toimivien ystävyys- ja monikulttuurisuusyhdistysten valtakunnallisena yhdyssiteenä ja yhteistoiminnallisena yhteisönä:

  1. auttaa ja palvella mainittuja yhdistyksiä taloudelliseen voittoon pyrkimättä,
  2. edistää mainittujen yhdistysten yhteistyötä puuttumatta kuitenkaan niiden sisäisiin asioihin, sekä,
  3. toimia kulttuurivaihdon laajentamiseksi ja edelleen kehittämiseksi.

Yhdistys ei toiminnassaan puutu eri valtioiden sisäisiin asioihin.

3 § Toimintamuodot 
Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys:

  1. järjestää kokouksia, esitelmätilaisuuksia, seminaareja, juhlia, näyttelyitä sekä elokuva-, teatteri- ja musiikkiesityksiä sekä muita kulttuuritilaisuuksia jäsenyhdistystensä jäsenille,
  2. harjoittaa tarkoitukseensa liittyvää julkaisu-, tiedotus- ja koulutustoimintaa,
  3. tekee aloitteita ja esityksiä sekä antaa tarvittaessa lausuntoja,
  4. toimii yhteistyössä muiden samoja päämääriä toteuttavien koti- ja ulkomaisten yhteisöjen sekä viranomaisten kanssa,
  5. kokoaa jäsenyhdistyksiään palvelevaa kirjallisuutta sekä muuta vastaavaa aineistoa sekä tarjoaa sitä kaikkien kiinnostuneiden käyttöön,
  6. järjestää tiede-, taide- ja muuta kulttuurivaihtoa,
  7. osallistuu kansalaisten ja erilaisten yhteisöjen vierailujen, tapaamisten ja yhteistyöprojektien järjestämiseen,
  8. hankkii kokous- ja toimistotiloja sekä toimintavälineitä ja muuta vastaavaa aineistoa sekä tarjoaa tähän liittyviä palveluja yhdistyksen ja jäsenyhdistystensä käyttöön perimällä näistä enintään kustannuksia vastaavan korvauksen, sekä
  9. ryhtyy tarvittaessa muihin vastaaviin yhdistyksen tarkoitusta edistäviin toimiin.

4 § Toiminnan tukeminen 
Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi vastaanottaa avustuksia, lahjoituksia ja jälkisäädöksiä sekä toimeenpanna rahankeräystä ja arpajaisia. Yhdistys voi omistaa ja hallita arvopapereita sekä toimintaansa varten tarpeellisia kiinteistöjä. Yhdistys hankkii tarvittaessa toiminnalleen asianmukaisen luvan.

5 § Jäsenistö 
Yhdistyksen jäseniä ovat:

  1. jäsenjärjestöt, jollaiseksi voi liittyä jokainen Suomessa toimiva rekisteröity ulkomaan- tai monikulttuurisuusyhdistys taikka jokin muu vastaava rekisteröity yhdistys tai säätiö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen,
  2. kannatusjäsenet, jollaiseksi voi liittyä jokainen yksityinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea yhdistyksen toimintaa, ja
  3. kunniajäsenet, jollaiseksi yhdistyksen kokous voi hallituksen esityksestä kutsua henkilön tai oikeuskelpoisen yhteisön, joka on ansiokkaasti edistänyt yhdistyksen tarkoituksen toteuttamista tai jolle yhdistys muuten haluaa osoittaa kunnioitustaan.

Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.

6 § Jäsenmaksut 
Jäsenet suorittavat yhdistykselle vuotuisen jäsenmaksun, jonka suuruuden yhdistyksen syyskokous vahvistaa seuraavaksi kalenterivuodeksi jäsenjärjestöille ja kannatusjäsenille erikseen. Kunniajäsenet ovat vapaat jäsenmaksusta.

7 § Eronneeksi katsominen 
Yhdistyksen hallitus voi katsoa jäsenen eronneeksi yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt jäsenmaksunsa maksamatta kuluvana vuotena ja kahtena sitä edeltävänä peräkkäisenä vuotena ennen eronneeksi katsomispäätöksen tekemistä.

8 § Yhdistyksen hallitus 
Yhdistyksen hallitukseen kuuluvat syyskokouksen kalenterivuodeksi kerrallaan valitsema puheenjohtaja sekä kymmenen (10) muuta jäsentä, joiden toimikausi on kaksi kalenterivuotta. Vuosittain hallituksen muista jäsenistä on viisi (5) erovuorossa. Tarvittaessa erovuoroisuuden ratkaisee arpa. Erovuoroiset voidaan valita uudelleen. Hallituksen puheenjohtaja ja hallituksen jäsenet pyritään valitsemaan jäsenjärjestöjen edustajien piiristä. Vaaleissa valituksi tulevat eniten ääniä saaneet, mutta äänten mennessä tasan vaalin ratkaisee arpa. Ulkoasiainministeriöllä, opetusministeriöllä ja työministeriöllä on kullakin mahdollisuus nimetä yksi asiantuntija, jolla on läsnäolo- ja puheoikeus yhdistyksen sekä sen hallituksen kokouksissa.

9 § Hallituksen kokoontuminen ja päätöksenteko 
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan jommankumman varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään kolme hallituksen jäsentä sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun yli pyuolet sen jäsenistä on läsnä. Hallituksen kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet äänestyksessä annetuista äänistä, mutta äänten mennessä tasan päätökseksi tulee se mielipide, jota kokouksen puheenjohtaja ilmoittaa kannattavansa, jos näissä säännöissä ei toisin säädetä.

10 § Hallituksen tehtävät 
Yhdistyksen hallituksen tehtävänä on:

  1. edustaa yhdistystä ja hoitaa sen asioita yhdistyksen kokouksen antamien ohjeiden mukaisesti,
  2. asettaa toimikaudekseen avukseen tarpeelliset toimielimet,
  3. valita kalenterivuodeksi kerrallaan hallituksen varsinaisten jäsenten keskuudesta ensimmäinen ja toinen varapuheenjohtaja,
  4. valita yhdistykselle sihteeri ja taloudenhoitaja sekä muut tarpeelliset toimihenkilöt,
  5. pitää jäsenluetteloa sekä päättää jäsenten hyväksymisestä ja eronneeksi katsomisesta, jos näissä säännöissä ei ole toisin säädetty,
  6. kutsua koolle yhdistyksen kokoukset sekä panna täytäntöön niiden tekemät päätökset, sekä
  7. huolehtia kaikista niistä asioista, jotka lain ja sääntöjen mukaan eivät kuulu muille toimielimille.

11 § Yhdistyksen nimen kirjoittaminen 
Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja yksin sekä jompikumpi varapuheenjohtaja, sihteeri, taloudenhoitaja tai hallituksen siihen määräämä jäsen aina kaksi yhdessä. Hallitus voi määrätä yhdistyksen toimihenkilön kirjoittamaan yhdistyksen nimen yksin.

12 § Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen 
Kutsut yhdistyksen kokouksiin postitetaan jokaiselle yhdistyksen jäsenelle tämän ilmoittamaan osoitteeseen vähintään viisitoista (15) vuorokautta ennen kokousta. Asiasta on mainittava kokouskutsussa, jos yhdistyksen kokouksessa käsitellään yhdistyksen sääntöjen muuttamista, kiinteistön ostamista, luovuttamista tai kiinnittämistä taikka yhdistyksen toiminnan kannalta huomattavan muun omaisuuden luovuttamista, hallituksen tai sen jäsenen taikka tilintarkastajan valitsemista tai erottamista tai yhdistyksen purkamista tai muuta yhdistyslain 24 §:ssä tarkoitettua asiaa.

13 § Yhdistyksen kokoukset 
Yhdistyksen sääntömääräinen kevätkokous pidetään vuosittain huhtikuun loppuun mennessä ja sääntömääräinen syyskokous pidetään vuosittain marraskuun aikana. Yhdistyksen ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta taikka kun vähintään viisi (5) jäsenjärjestöä taikka kun vähintään yksi kymmenesosa (1/10) yhdistyksen kaikista äänioiketuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kahden kuukauden kuluessa sen koolle kutsumista tarkoittavan pyynnön esittämisestä. Yhdistyksen kotipaikan lisäksi yhdistyksen kokouksia voidaan pitää muillakin Suomen paikkakunnilla.

14 § Äänioikeus ja päätöksenteko 
Yhdistyksen kokouksessa on jokaisella jäsenjärjestöllä yksi (1) ääni. Kannatusjäsenillä ja kunniajäsenillä ei ole äänioikeutta. Äänioikeuden käyttämisen edellytyksenä kevätkokouksessa on edellisen vuoden jäsenmaksun maksaminen ja syyskokouksessa kuluvan vuoden jäsenmaksun maksaminen. Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät. Kunkin jäsenjärjestön äänivaltaisen edustajan on esitettävä yhdistyksen kokoukselle äänioikeuden käyttöön oikeuttava pöytäkirjanote tai valtakirja viimeistään kokouksessa ennen sen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi toteamista. Sama henkilö saa edustaa samassa kokouksessa vain yhtä jäsenjärjestöä. Kukin jäsenjärjestö voi lähettää yhdistyksen kokoukseen yhden äänivaltaisen edustajansa lisäksi enintään kaksi muuta edustajaa, joilla on läsnäolo- ja puheoikeus yhdistyksen kokouksessa. Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, jos ei laissa tai näissä säännöissä toisin ole säädetty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet äänestyksessä annetuista äänistä, mutta äänten mennessä tasan päätökseksi tulee se mielipide, jota kokouksen puheenjohtaja ilmoittaa kannattavansa. Vaaleissa valituiksi tulevat eniten ääniä saaneet, mutta äänten mennessä tasan vaalin ratkaisee arpa. Vaalit toimitetaan suljettuna lippuäänestyksenä, jos sitä pyydetään.

15 § Kevätkokous 
Yhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

  1. kokouksen avaaminen,
  2. kokouksen puheenjohtajan, sihteerin, kahden pöytäkirjantarkastajan ja kahden ääntenlaskijan valitseminen,
  3. kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen,
  4. esityslistan hyväksyminen,
  5. ilmoitusasiat,
  6. hallituksen toimintakertomus, edellisen tilikauden tilinpäätös sekä tilintarkastajien kertomus,
  7. edellisen tilikauden tilinpäätöksen vahvistamisesta päättäminen,
  8. päättäminen vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille edelliseltä tilikaudelta,
  9. muut kokouskutsussa mainitut ja hallituksen esittämät asiat, sekä
  10. kokouksen päättäminen.

16 § Syyskokous 
Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

  1. kokouksen avaaminen,
  2. kokouksen puheenjohtajan, sihteerin, kahden pöytäkirjantarkastajan ja kahden ääntenlaskijan valitseminen,
  3. kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen,
  4. esityslistan hyväksyminen,
  5. ilmoitusasiat
  6. jäsenmaksun suuruudesta päättäminen,
  7. seuraavan vuoden toimintasuunnitelmasta ja talousarviosta päättäminen,
  8. hallituksen puheenjohtajan valitseminen seuraavaksi toimikaudeksi,
  9. hallituksen muiden jäsenten valitseminen erovuoroisten tilalle seuraavaksi toimikaudeksi,
  10. kahden tilintarkastajan ja kahden varatilintarkastajan valitseminen yhdistyksen seuraavan tilikauden tilejä ja hallintoa tarkastamaan,
  11. muut kokouskutsussa mainitut ja hallituksen esittämät asiat, sekä
  12. kokouksen päättäminen.

17 § Tilikausi 
Yhdistyksen tilit päätetään kalenterivuosittain.

18 § Yhdistyksen purkaminen 
Yhdistyksen purkamisesta on päätettävä kahdessa peräkkäisessä, vähintään kolmenkymmenen (30) päivän väliajoin pidettävässä yhdistyksen kokouksessa, jolloin purkamisesityksen on saatava kummassakin kokouksessa vähintään kahden kolmasosan (2/3) enemmistö äänestyksessä annetuista äänistä. Jos yhdistys purkautuu, sen jäljellä olevat varat annetaan Suomen Kulttuurirahastolle käytettäväksi yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen Suomessa.